Ollin taivaspaikka

Ollilla on kaikkea. Vaimo, kolme ihanaa lasta, omakotitalo, huvila, moottorivene, purjevene, lomaosake, pankki-osakkeita, oma firma, puutarha, kasvihuone, puhelin, kolme kännykkää, neljä taulutelevisiota, taivaskanavat ja uusi Ford Mondeo.  Ollilla on paljon muutakin, paljon kaikkea omaa.

Kaikista tärkeintä Ollille on olla terve, jotta hän voisi nauttia kaikesta mitä hänellä on. Olli seuraa mielenkiinnolla terveyteen liittyviä artikkeleita ja syö terveellisesti. Hän välttää suolaa, sokeria, eläinrasvoja, tupakkaa, alkoholia ja kolestrolia. Hän uskoo, että ihminen voi pidentää elämäänsä huolehtimalla itsestään. Kolestroli on hänellä kaikesta huolimatta koholla, vaikka hän uskookin saavansa sen hallintaan. Hänellä on Raision osakkeita, hän haluaa tukea tätä asiaa.

Kaikesta tiedosta huolimatta Ollin terveydentila ei ole subjektiivisesti koettuna paras mahdollinen. Hän lenkkeilee, käy salilla ja hiihtää talvisin. Ollilla on dokumentit liikkumisestaan liikuntapäiväkirjassaan.
Olli syö lisäravinteita, vitamiineja ja hivenaineita. Hän uskoo tieteeseen ja ostostelevisioon.

Ollilla on paljon, mutta yksi häneltä puuttuu. Häneltä puuttuu aikaa, mutta kun aikaa on kaikille saman verran. Taivaspaikan hän on varmentanut ostamalla Fordin, koska muistaa joskus kuulleensa leikkimielisen sanonnan että Fordin omistajilla on niin paljon maanpäällisiä kärsimyksiä että he pääsevät niiden vuoksi taivaaseen. Henry Ford ei kuitenkaan tuota tainnut tarkoittaa, kun alkoi liukuhihnalla valmistaa ihmisille kulkupelejä. Ei tiennyt, että Olli ostaa Fordin taivaspaikan takia. No, eihän Olli tietenkään taivaspaikkaan oikeasti usko. Tämä on Ollin sarkasmia uskontoa kohtaan, Olli tunnetaan huumoristaan. Hän on sitä mieltä, että ihminen on "oman onnensa seppä".

Mistä Olli saisi aikaa kaikkeen, mitä hänellä on? Olli ei tunne olevansa, vaikka hän hankkii lisää tavaraa ja omaisuutta. Vaikka Ollilla on, hän ei tunne olevansa. Hän tuntee olevansa ainoastaan riittämätön, hänen pitäisi monistua. Olla monessa paikassa samaan aikaan, jakautua ja jalkautua moneksi. Olli tuntee olevansa tavaroiden ja omaisuuden kautta, mutta hänellä ei ole niille ja itsellensä aikaa. Ja kun hänellä on aikaa, hän ei ehdi muuta kuin kiirehtimään paikasta toiseen. Miksi Ollilla on, mutta miksi hän ei tunne olevansa?

Taiteilua

Taide, sen tekeminen. Se on upeaa. Tuo aukesi jo vuonna 2006, mutta puitteet sen tekemiselle on aivan eri luokkaa omakotimiljöössä verrattuna kerrostalossa asumiseen. Mahdollisuuksia on niin paljon. Jostain tulee idea, se ei ole mitenkään valmis. Tekeminen vain alkaa jostain, ja kasvaa ja kasvaa, kunnes yllättäen valmistuu jotain jota en todellakaan ollut miettinyt.

Ymmärrän taiteilijan tuskan, kun hän on tekemässä jotain. Hänellä on varmuus siitä, että hän on luomassa jotain kaunista ja merkityksellistä. Kuitenkin itsekritiikki tuo tuon tuskan tekemiseen, ja lopulta se saattaa lopettaa koko prosessin. Työ saattaa jäädä kesken, mutta jos sammuttaa oman itsekritiikkinsä ajattelun sammuttamisen kautta, alkaa tekeminen joka antaa uskomatonta tyydytystä. Kliimaksina on valmis teos.

Taiteilijoilla ei ole helppoa, jos ”muusa” ei tue ja usko taiteilijaa. Silloin on parempi taiteilla ilman ulkopuolista kriitikkoa, silloin se on nautittavaa. Taiteenlajista riippumatta, oli se musiikkia tai vaikkapa kuvataidetta, muotojen ilmestyminen vaatii hiljaisuutta ja läsnäoloa tässä hetkessä. Muodot ilmestyvät ”ei mitään” tilasta, hiljaisuudesta. Silloin tekemiseen tulee mukaan tietoisuuden äly, tehdään ratkaisuja joita ei ajattelun kautta tehtäisi. Kun sinulla on taiteilijan identiteetti tämä hyväksytään, mutta jos identiteettisi perustuu vaikkapa kirjanpitäjän persoonallisuuteen toimiasi pidetään hulluina.

Taide ilman ajattelua, mielettömän ihanaa.

Rattaanpyörä

Taipaleelle jäivät
nuoruuteni päivät.
Häipyi vuodet armaat
kuin Tizza Tonavaan.
Äidin vaihdoin pustaan, 
taaton tiehen mustaan.
Nuotiosta kodin mä sain.
Kun veri kuumeinen suonissa kulkee
niin kodin uksen jo matkamies sulkee.
Kaikki jäädä joutaa
kaipuu miestä noutaa
tuttavaksi uuden oudon maan.

En itke toisten tavoin
tie on avoin ja rattaanpyörä pyörii aina vain.

Ihmisille vastaan
aina ainoastaan
kun he mulle huutaa:
"Hei minne johtaa tie?"
Niin kuin tahtomattaan
pyörii pyörä rattaan
enkä tiedä minne se vie.
Se kun vain menneestä pois mua johtaa
niin siitä viis, mitä matkalla kohtaa!
Päivä nouskoon varhain
kumppaniksi parhain
kulkijalle aamunkoite lie.

En itke toisten tavoin
tie on avoin ja rattaanpyörä pyörii aina vain.

Kerran tyttö armain,
silmin siniharmain
mulle kuului yksin
ja vannoikin hän sen.
Toiset tytön veivät, -
luontoani eivät.
Toinen meistä surkoon,
mä en.
Jos kivi vierivä sammalta kaihtaa
niin miten voisinkaan arpaani vaihtaa.
Antaa jäädä naisen,
toisiin suostuvaisen.
Pyörä vie mua luokse toisien.

En itke toisten tavoin
tie on avoin ja rattaanpyörä pyörii aina vain.


Mukava vanha ralli vuodelta 1957, jonka Ilkka Rinne teki tunnetuksi tuolloin. Linkistä mukavaan soitantoon ko. kappaleesta stride-piano tyylillä. 

http://www.youtube.com/watch?v=48J7_wM9ICg

Matalien lämpötilojen fysiikka

Ilmiöiden ymmärtäminen tarkkailun kautta on tärkeää, löydetään lainalaisuuksia jotka toimivat luonnonlakien alaisuudessa. Mikä on kiehtovaa, nämä tutkittavat kohteet ja niiden kautta saadut vastaukset edistävät tutkimusta eteenpäin, ja samalla ne avaavat polkuja kohti suurempaa tietämystä. Jokainen askel, jonka tutkija ottaa on jo otettu askel, toiselle tutkijalle. Näin päästään nauttimaan ajallisesti hyvin eriaikaan tapahtuvasta tutkimuksesta. Ryhmätyöstä on kuitenkin kyse. Ymmärrystä tärkeämpää on oivallus, että kaikki tapahtuu tietyssä järjestyksessä tai epäjärjestyksessä. Kiehtovaa, todella kiehtovaa. Ollaan lähellä oivallusta siitä, ettei kaikkea tarvitse ymmärtää. Ihmettely on jo aste kohti antautumista, antautumista jota oivallukseksikin kutsutaan.

Mikroskooppi ja kaukoputki ovat hyviä välineitä päästä sisään ja ulos. Tarkastellaan eri ääripäitä, löydetään uusia maailmoja. Nähdään järjestys ja epäjärjestys, niiden seuraukset ja niihin vaikuttamismahdollisuudet. Nähdään, että kaikella on tarkoitus. Matalien lämpötilojen fysiikka on kiehtovaa, koska se kertoo lämpötilan vaikutuksesta molekyylien ja atomien rakenteeseen. Matalissa lämpötiloissa atomit ovat järjestäytyneet säntillisesti, kun lämpötila nousee niin järjestys väljenee kunnes sitä ei enää ole. Tulee epäjärjestyksen vuoro. Mietitään vaikkapa vedenolonmuotoja; jäätä tai höyryä. Jäässä kaikki on järjestyksessä ja kuumassa kaasuuntuneessa tilassa kaikki on epäjärjestyksessä. Kumpaakin tarvitaan. Mistähän johtuu sanonta: "pistetään jäitä hattuun."?

Lumihiutaleen kiderakenne on kaunis, yksilöllinen ja järjestyksessä. Talvella ja kesällä on kannattajansa, onko talvi järjestyksen aikaa ja kesä monimuotoisen epäjärjestyksen aikaa? Oliko Neuvostoliitto järjestyksen mallioppilas ja Venäjä alkoi muotoutumaan epäjärjestyksen kautta? Oliko siellä henkinen jääkausi ja nyt henkinen höyrykausi? Kyllä. Kaikella luonnossa olevalla on vastineensa muotomaailmassa. Tarkkailun kautta saavutetut tulokset voidaan siirtää lähes mihinkä tahansa skeemaan. Samat lait, eri muodot - toimii joskus ja joskus saa vain ihmettemään.

Entropiallakin on fysiikassa tarkoituksensa, sen kautta voidaan löytää jotain jota muuten ei löydettäisi. Epäjärjestys on tärkeää tietyissä prosesseissa ja tiettyjen ilmiöiden osana. Tämä laittaa sanattomaksi, sillä epäjärjestyksellä on tarkoitus järjestyksen osana. Matalien lämpötilojen fysiikassa tämä ymmärretään, miksi tätä ei ymmärretä psyykkisellä puolella?

Uudelleenjärjestyminen vaatii vanhan järjestyksen sekoittamista, se on luonnon laki. Epäjärjestyksestä kasvaa järjestys, jota voidaan sanoa luonnonjärjestykseksi. Egon rakenteet edustavat vanhaa järjestystä, se ei kuitenkaan siedä eikä salli epäjärjestystä, vaan sille annetaan tekohegitystä loppuun asti. Kyse on pohjimmiltaan antautumisesta sille "mikä on niin on".

Luonnossa ja tieteissä on vastauksia asioihin, kunhan tarkkailet niitä ilman tuomitsemista ja arvostelua. Elämä on ihmeitä täynnä. Maailma on paratiisi, jossa on paljon muutakin kuin käärmeitä ja tiedonpuita.

Linkki: http://hetkismi.blogspot.com/2010/04/flown-ja-psyykkisen-entropian-ero.html

Ohmi, ampeeri ja voltti

Saksalainen fyysikko Georg Simon Ohm (1787-1854). Sähkövastuksen yksikkö on saanut hänen kunniakseen nimen ohmi. Johtimella on yhden ohmin suuruinen vastus, jos yhden voltin jännite, joka on kytketty sen päiden välille, aiheuttaa siinä yhden ampeerin suuruisen virran. Ampeeri taas on nimetty ranskalaisen fyysikon André-Marie Ampèren (1775-1836) mukaan, joka tutki sähkön ja magnetismin perusteita. Voltti on nimetty italialaisen fyysikon Alessandro Voltan (1745-1827) mukaan. Hän keksi Voltan patsaan, joka oli ensimmäinen tehokas kemiallisella reaktiolla toimiva sähköparisto.

Saksalainen, ranskalainen ja italialainen fyysikko. He ovat nimenneet sähköiset yksiköt, jotka ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan. Ohmi, ampeeri ja voltti eivät tunnusta maata eikä väriä. Sähköisessä yhteistyössä on voimaa, toinen tarvitsee toistaan myös ilmiöiden kuvaukseen.

Pimeä huone

Olet ajautunut pimeään huoneeseen. Siellä on hiljaista. Kellon ääntäkään ei kuulu, valoakaan ei näy. On pilkko pimeää, sinulla ei ole tietoa paikasta eikä ajasta. Kierrät huoneen seinät, sentti sentiltä. Hyvin järjestelmällisesti. Et löydä ovea, et ikkunaa. Et mitään, mikä antaisi toivoa päästä pois huoneesta. Olet huoneen vanki. Et tiedä onko päivä tai yö, tai onko niitä edes olemassa.

Kierrät uudelleen huoneen, kuulet vain hengityksesi. Tunnet kuitenkin, ettet ole yksin. Sinua tarkkaillaan, vaikkei sille ole mitään todistetta. Olet varma siitä. Hengität syvään, sisään ja ulos. Hengityksessäsi on joku mukana, missä tuo joku on? Hengität sisään ja ulos, kuuntelet tarkkaavaisesti. Et ole yksin.

Sinulle syttyy toivo, että kenties ulospääsy löytyy. Alat kontata lattiaa, sentti sentiltä. Hyvin järjestelmällisesti. Kätesi haistelevat ilmavirtaa, sitä ei ole. Hengität syvään, et ole yksin. Ilma on kuitenkin raikasta, kuinka se riittää kummallekin?

Tyhjyys. Täällä ei ole mitään ja täällä on kaikki. Miten se on mahdollista? Ajattelet, se tukahduttaa. Pelko astuu esiin. Säpsähdät, alat kuuntelemaan jälleen hiljaisuutta ja hengitystäsi. Sivelet kehoasi, olenko minä olemassa? Hengität, sisään ja ulos. Tunnet palleasi nousevan ja laskevan. Tunnet olevasi, olet varma siitä. Sanot hiljaa, "minä olen".

Asetut makuulle. Antaudut. Hengität syvään, sisään ja ulos. Et ole yksin, hengityksessäsi on joku mukana. Suljet silmäsi, koska et näe mitään. Suljet silmäsi, koska haluat nähdä jotain. Olet rauhallinen, ajattelu ei auta. Ajattelua ei kaipaa, koska se ahdistaa ja lisää kärsimystä. Hengität syvään, sisään ja ulos. Et ole yksin. Tunnet olevasi. Minä olen.

Heräät. Avaat silmäsi. Näet. Huoneen keskellä on kirkas valopatsas. Valo laskeutuu ylhäältä. Katossa on pieni reikä. Sinua pelottaa ja samalla sinulla on hyvä olla. Sinua pelottaa, mutta olet helpottunut. Nyt ei ole pimeää. Lähestyt valopatsasta. Astelet kuitenkin lähemmäksi. Olet jo aivan liki. Hengität syvään, sisään ja ulos. Et ole yksin. On aivan hiljaista, kuulet vain hengityksesi ja kaksi hengittäjää. Olet läsnä, tunnet hetken. 

Aina on oikea hetki olla läsnä ja astua askel kohti valoa. Vapauteen, joka on rajaton. Valita voit, kun heräät ja näet valon. Silloin sinulla on todellinen valinnanvapaus. Silloin kun 'minä olen'.

Piirrä ihmiskuva, selitys

Laske montako ympyrää, kolmiota ja neliötä piirtämästäsi ihmiskuvasta löytyy. Kerro symbolin lukumäärä kymmenellä, ajatteluasi ohjaa prosenttuaalisesti ihmiskuvasi mukainen tulos.

Ajatteluasi ohjaa ympyrä = seksuaalisuus, kolmio = tunteet ja neliö = äly.

http://hetkismi.blogspot.com/2010/07/piirra-ihmiskuva.html 

Neliö

Neliö on säännöllinen, noppana käytettynä tulos on epäsäännöllinen. Neliö on asunto. Neliöillä neliön koko muuttuu. Neliöluku on luku, joka saadaan, kun jokin positiivinen kokonaisluku kerrotaan itsellään. Neliön lävistäjät leikkaavat toisensa 90 asteen kulmassa. Neliöstä on apua muun muassa ratkaistessa kolmion pinta-alaa, kosinilausetta ja samantyyppistä Pythagoraan lausetta, jonka mukaan suorakulmaisen kolmion kateettien neliöiden pinta-alojen summa on yhtä suuri kuin hypotenuusan neliön pinta-ala.

Ihmiskuvassasi, jos sen piirstit, neliö edustaa älyä. Ajatteluasi ohjaa rationaalisuus.

Kolmio

Kolmio on asunto. Kolmio voi olla monimuotoinen, silti se on yksinkertaisin monikulmio. Kolmio määrittää avaruudellisen tason, se on siten portti ulottuvuuteen. Se on pyramidin yksi sivu, se voi olla tasasivuinen tai -kylkinen. Se voi olla myös epäsäännöllinen. Se voi olla suora, tylppä tai terävä, kulmat kertovat asteen. Kolmiossa on kolme viivaa ja tetrassa myös kolme seinää ja lattia.

Ihmiskuvassasi, jos sen piirsit, kolmio symbolisoi tunteita. Ajatteluasi ohjaa emotionaalisuus.

Ympyrä

Ympyrä sulkeutuu. Ympyrässä on piiri, keskipiste, halkaisija ja säde. Ympyrä symbolisoi jatkuvuutta, elämää. Ympyrä kuvaa tyhjyyttä, 'ei mitään' ja siksi se on mahdollisuuksia täynnä. Nollakin on pyöreä, se on positiivisuuden ja negatiivisuuden ulottamattomissa. Ympyrän pyöreyteen on helppoa ihastua, sillä onhan se esteetön - siinä ei ole suoraa seinää, vain kaarta. Ympyrässä ei ole suoraa kattoa, ei lattiaa ja kuitenkin, se ei vatupassia kaipaa. Ympyrä ei edusta asumista, vaan se edustaa itse olemista. Solu on pyöreä, munakin. "Ympäri mennään, yhteen tullaan", elämänkaaren toinen puoli?

Ihmiskuvassasi, jos sen piirsit, ympyrä symbolisoi seksuaalisuutta. Ajatteluasi ohjaa seksuaalisuus.

Feeniks

Olla auringossa ja elää?
Palamatta tuhkaksi,
aurinkomatkallaan.

Olla ilman matkaa,
iloita auringosta ja auringon heijastuksesta.
Matkaamatta,
vain ollen paikoillaan.

Oletko auringossa?
Minä olen.

Satujen lähteillä

Rudol Koivu (1890 - 1946) ja Raul Roine (1907 - 1960) ovat satukirjallisuutemme mestareita.

Sain lahjaksi kirjan "Kauneinta maailmassa". Kirja kertoo kuvittaja Rudolfin ja  kirjailija Raulin yhteistyöstä ystävinä ja taiteilijoina. Aikanaan lastenkirjallisuutta ja kuvittamista ei yleisesti arvostettu. Upeat tarinat ja kuvitukset tuovat iloa niin pienemmille kuin vanhemmillekin lukijoille. Rudolfin kuvista hehkuu pehmeys, jota harvoin tapaa kuvittamisessa.  Helmiä.

Kirjeet ja kirjoittajiensa tuntoja tallentaneet dokumentit tuovat esiin ystävysten elämää ja yhteistyötä. Satujen takana on paljon filosofista pohdintaa. Kummankin taiteilijan luomistyö on ammennettu samasta lähteestä, Raul ja Rudof olivat satuverstaallaan yhtä.

Tekstin yläpuolella on Rudolfin visio Raulin satuun "Uudenvuoden tinaa" vuodelta 1936. Sadun teema kuvaa ajanmysteeriä. 

Ervo Vesterinen kirjassaan "Kauneita maailmassa":

Ajan mysteeri

Ajan kulku on Roineelle läheinen mysteeri. Koivun kuvittamassa sadussa Uudenvuoden tinaa Nukku-Matti vierailee ajan purrella. "Mennyt Aika viritti kitaransa ja alkoi soittaa kaihoisaa isoäidin aikaista valssia. Kaikki valitsivat parinsa. Surutar ja Ilo, Sota ja Rauha sekä kaikki muut alkoivat pyöriä valssin tahdissa ja Tuleva Aika lauloi siihen kirkkaalla äänellään sanat. Mikä on matkan määrä? Me purjehdimme vain pitkin ikuisuuden kehää, vastasi peränpitäjä." (Ervo Vesterinen ja Postimuseo, Edita Oy:n kirjapaino, Helsinki 1997, 100).

Laastarit ja yskänyrtit

Valkoisen miehen jalanjälki, kengänpohjassa kulkeutuva. Haavoja parantava, luonnon laastari ja yskänyrtti. Auttaa akneen ja mustapäähän, pehmentää kovettuneet kyynärpäät. Maukas ruoka-aines käytettynä pinaatin tapaan, kuivatuista siemenistä rohtoa yskään. Luonnossa on, apteekki korvaamaton.

Ratamo on aarre.

Pienet kuolemat

Runoni 12-vuoden takaa...

Pienet kuolemat seuraavat,
ajavat rinnalle ja ohittavat.
Muuttavat ja muuntavat.
Sitä itseä mikä olin vielä eilen
ja sitä mikä olen tänään.
Pienet kuolemat jalostavat.

Pienet kuolemat auttavat käsittämään,
kuinka pieni ihminen
olin eilen ja olen tänään.
Pienet kuolemat saavat itseni kasvamaan.
Käsittämään, että olen suurempi tänään kuin eilen.
Suurentuessa pienenen.

Pienet kuolemat ovat esiasteita,
asteita kohti tarvittavaa
astemäärää ymmärrykseen.
Valmistumisjuhlana kuolema
ja luokalle jäädessä uusi syntymä.

Rakkaus salamoi

Herra Ukkonen miettii
neiti Pakkasen luonnetta.
Kylmät tunteet,
viileä käytös
ja jäätävä katse.
Ei jyrähtele eikä salamoi,
mutta minua hän jumaloi.
Ymmärtää varmaan
tuliluonteista miestä,
pakastaa haluaisi minua,
joka hikoilen hiestä.
Surullista on, että neiti
Pakkanen on haave.
Varattu ja tavoittamaton,
eri vuodenajan - herra Talven madame.

Maailman parantaminen

Mitä on maailman parantaminen? Onko maailma siis sairas, kun se pitäisi parantaa? Ja mistä tuo sairaus johtuu? Mikä on sen lähde?

Olisiko luovuttaminen askel joka pitäisi ottaa, jotta sairauden alkulähteelle pääsee? 

Maailmassa ilmenevä sairaus on diagnoosiltaan tiedostamattomuus, ja se on egon rakenteista johtuvaa. Hukkuva ei voi pelastaa hukkuvaa, mitä siis tulisi tehdä?

Oireiden hoito (maailman parantaminen) ei siis yksin auta, vaan sairauden syy pitää ensin oivaltaa ja havahtua tähän oivallukseen. Jos maailma on sairas, pitää tehdä maailmassa toimivan toimijan sisätutkimus. Aina ensin tulee sisäinen ja vasta sen jälkeen ulkoinen. Toimija tutkitaan hiljaisuudessa, tarkkaillaan käytöstä ja kohdellaan rakastavasti.

Rakastat lähimmäistäsi kuin itseäsi, se on lyömättömästi sanottu. Jos et rakasta itseäsi, kuinka voit rakastaa maailmaa? Et voi silloin muuttaa maailmaa hyvemmäksi, maailma on henkilökohtainen juttu. Maailma muuttuu, kun löydät rakkautta sisältäsi. Tai Rakkaus löytää sinut, kun löydät 'minut'. 

"Pienet kuolemat" lääkitsevät ja vievät kohti elämän tarkoitusta - 'itse elämää' ja Rakkautta. Minä en aio luovuttaa, sillä Rakkautta tarvitaan:) 

Piirrä ihmiskuva

Ota kynä ja paperia. Piirrä ihminen. Sinulla on kymmenen "pelimerkkiä" käytettävissäsi. Symboleina voit käyttää ympyrää, kolmiota ja neliötä. Mikä on sinun ihmiskuvasi? Mikä on edustettuna vahvimmin? Symboleilla on merkitys. "Mistä pidät eniten?"-äänestyspäiviä on vielä jäljellä.

Selitys piirrustustehtävään http://hetkismi.blogspot.com/2010/07/piirra-ihmiskuva-selitys.html

Ajan muodot

Joskus on ollut imperfekti ja joskus futuuri, nyt on preesens. Imperfekti, preesens ja futuuri - aikaa kuvataan muodoilla ja nyt, perfektin kautta. Joskus voidaan vielä lisätä +  ja kvam perfektin eteen. Silloin kuvataan monikerroksellisesti mennyttä, oli ollut...kenties joskus "on ollut" muuttuu  "oli olleeksi" ja kaikki vain "on". Uuden ajan satuja, ajattomuudesta. *_ '

Kun muoto otetaan ajasta pois, mitä jää jäljelle? Mitä on kun ei ole imperfektiä, preesenstä eikä futuuria? Oletko lainkaan vai alatko olemaan? 

Ikä, nuori tai vanha. Jotain siltä väliltä. Aamu, päivä ja ilta. Sarastus, kirkkaus ja hämärä. Joskus on ollut ja joskus tulee olemaan, jotain joka on tämä hetki.  Pian, kohta, kotvasen kuluttua. Kekkosesta Koivistoon, Koivistosta Ahtisaareen, Ahtisaaresta Haloseen, Halosesta Futuuriin. Yksi, kaksi, kolme...jokainen vuorollaan, tässä hetkessä vääjäämättä. Tarkkailen, olen läsnä.

Neljä, viisi, kuusi...jokainen numero seuraa toinen toistaan, nyt. Seitsemän, kahdeksan, yhdeksän...jokainen numero on sopimus. Mitä muuta numerot ovat sisältönsä lisäksi? Kymmenen, 11, 12...sääntöjä ja sopimuksia, jotka ovat lainalaisuuksien alaisia. Mitä muuta ne ovat? Ykkönen on suora, kakkonen on väärä, kolmonen on kiero, nelonen on tuoli väärinpäin...

Mutta mitä numerot ovat, jos niistä ei haeta muita merkityksiä ja merkitystä kuvaavia sanoja? Mitä ne ovat, jos niitä vain katsoo antamatta niille merkitystä? Kun merkitys riisutaan pois, astuu tilalle rajattomuus ja äärettömyys. Ikuinen tämä hetki. Koko skaala umpeutuu, kun merkitykset loppuvat. Tulee tilaa, josta rakentuu tietoisuus josta kaikki on lähtöisin.

Korostaminen

Täällä se on! Tässä se on!! Korostaminen alleviivaamalla, huutomerkein, fontein, värein tai yliviivaamalla.  Korostaminen lihavoimalla. Korostaminen suurentamalla tai kursivoimalla. 

Korostaminen on keino tehdä itsensä huomioiduksi, silloin kun se ei ole tietoista ja sen tarkoitus on nostaa itseä ylitse muiden. Korostaminen koskee kaikkea mitä teemme tai jätämme tekemättä. Eri merkein; ilmein ja elein, äänenpainoin ja tekemisiemme kautta "kirjoitamme" korostuksia ympärillemme. Mitä ja miten me korostamme itseämme? Mahtava paikka tarkkailijalle, mahtava paikka muutokselle.

Korostaminen, silloin kun sitä teet, huomioi se. Katsele sitä ulkopuolisin silmin, löydät syyn korostamiseen. Onko sen tarkoitus tuoda itseäsi julki vai asiaa jota haluat esittää. Mikä on asia? Onko asian sisältö itsesi korostamista? Mikä on motiivisi? Onko asia korostuksen arvoinen ja jos on, mitkä ovat ne arvot jotka ovat pohjalla? Asiat saavat eri perspektiivin, reflektiivisyyden kautta. Tarkkailija löytyy, kun vaimennat ajattelun ja olet tässä hetkessä. Tarkkailu ei ole ajattelua, joten kysymyksiä ei tarvitse esittää. Tarkkailu on havainnoimista ja se havahduttaa näkemään korostetusti sen mikä et ole.

Tarkkaile mitä teet ja varsinkin miten teet, älä kritisoi äläkä tuomitse sitä mitä löydät. Tarkkaile vain, mitä korostat ja varsinkin miten korostat.

Tarkkailu on mukavaa. *_ *

Kuolemattomuus

Kuolemaa ei ole, kun 'minä olen'.

Energia, jota elämä edustaa ei häviä koskaan. Se on ikuista, se muuttaa vain muotoaan. Ikuista kiertoa, elämä edustaa sitä. Sen oivaltaminen on yksinkertaista, eikö? Me emme ole kehomme ja mielemme, optimaalinen tilanne on se että minä olen kehossa ja minä olen ottanut mielen egon hallinnasta sen alkuperäiseen tarkoitukseen eli minän työkaluksi. Tämä ei kuitenkaan ole kuolemattomuutta vaan tietoisuutta siitä, että "minä olen elämä". Et voi menettää elämää, koska sinulla ei ole sitä ensinnäkään ollut ennen kuin löydät syvimmän itsesi - 'aidon' minäsi. Silloin tiedät olevasi kuolematon.

Kuolema on egon kertoma tarina, se on minän silmin katsottuna harha. Se on väärinkäsitys, joka johtuu egostasi. Ymmärrät sen kun oivallat ja oivallat sen kun ymmärrät.

Kokemukset ihmisenä olemisesta ovat aitoja silloin, kun tarkkailet omaa kehoasi ja mieltäsi ulkopuolisin silmin. Olemalla tarkkailija, ilman arvostelua ja tuomitsemista. Tämä on tie, joka aukeaa kun heikennät egon rakenteita. Tutustumalla itseesi, tunteisiisi ja emootioihisi. Sinä olet tärkeä. Sinä olet elämä. Sinä olet  "minä olen". 

Kuolemattomuus on kaikille mahdollinen, se on elämän perustotuus. Tämä on tämän blogini tarkoitus, tarjota elämä tämänhetkisyyden, hetksimin kautta. Läsnäolon voiman kautta koet elämän, olemisen ilon. Silloin heräät, muutoin olet aina se mikä ego haluaa sinun olevan. Kuolevainen, jonka elämäntilanne edustaa elämää. Aivan kuten sinäkin edustat sitä mitä et oikeasti ole.