Mikä on niin on

Mikä on niin on
Minä olen, kun Sinä olet
Näytetään tekstit, joissa on tunniste itse. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste itse. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 27. huhtikuuta 2011

Näyttelijä estradilla

Mieli luo oletuksia omasta ja toisen identiteetistä. Todellista ihmissuhdetta ei oikeastaan ole, on vain mielikuvien kautta tapahtuvaa vuorovaikutusta.

Mieli muodostaa oletusidentiteetin sen mukaan, kenen kanssa olet tekemisissä. Jos olet ostoksilla, kassa luo itsestään yhteiskuntaroolin mukaisesti kuvan itsestään kaupan kassana ja sinusta asiakkaana. Sinä taas luot kuvan itsestäsi juurikin asiakkaana, ihmisestä kassakoneen toisella puolella kassana. Todellista vuorovaikutusta ei ole, on neljän mielen luoman identiteetin välinen kanssakäyminen. Todellisesti ette kohtaa lainkaan, olette rolienne vankeja. 

Ihminen, joka on samaistunut rooliinsa ei voi nähdä toista. Hän näkee, mutta ei kuitenkaan näe. Lääkäri näkee potilaan ja sairaskertomuksen, mutta ei ihmistä. Tarkkaillen omia roolejaan eri vuorovaikutustilanteissa oivaltaa sellaista, jota ulkoinen ei sinulle pysty tarjoamaan. Ulkoisen roolituksen nähdäkseen pitää ottaa etäisyyttä siitä itsestäsi joka luulet olevasi, jotta kuva tarkentuu.

keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Anorektikko

Keski-ikäinen anoretikko-nainen, painoi tavatessamme 37 kg. Paino alkoi tippua, kun suhde miesystävään kariutui. Vuonna 1989 hän teki päätöksen ettei enää halunnut elää. Hänet löydettiin kylpyammeesta, ranteet olivat auki - ranskalainen itsemurha. Muistan hänen sanoneen: "Niin kauan kun on rahaa on rakkautta, mutta kun rahat loppuvat lentää rakkaus ikkunasta ulos." Voi kuinka olisinkaan halunnut häntä auttaa, tässä hetkessä, silloin minulla ei ollut antaa kuin teetä ja sympatiaa sekä hieman maitoa.

Tutustuin tuohon naiseen hänen ollessaan avo-osastohoidossa, olin nuori mielisairaanhoitaja. Muistan miten nainen suuttui, kun yövuorossa aamuyöllä keitin hänelle maitoa ja lisäsin voinapin tuohon keitokseen. Jälkeenpäin olen tästä noloissani, miten aliarvioinkaan häntä. Aivan kuin se olisi ollut rasvanpuute, joka oli perimmäisin syy hänen laihuuteensa. Perimmäinen syy oli peilikuva, joka jostain kumman syystä ei vastannut kuvaa siitä naisesta joka hän hänen omissa silmissään oli. Hän tunnisti henkilön, joka hän ei halunnut olla. Hänellä oli käytössään peilitalon silmät, kumpa olisin pystynyt antamaan hänelle tuolloin uuden näkökulman omaan itseen. Itsensä tarkkailu on joskus pettävää, varsinkin jos ulkoinen on tärkeämpää kuin sisäinen.

maanantai 13. syyskuuta 2010

Toisinajattelija

Mitä toisinajattelu on sinun kohdallasi? Jos se on omaa ajatteluasi, mitä ajattelet toisin ja toisin mistä? Jos toisinajattelu on ilmiö, jonka tunnistat muissa ihmisissä, mikä on suhteesi näiden ihmisten erilaisiin käsityksiin?

Toisinajattelu on luovaa toimintaa, toimintaa nähdä asiat toisin - uusin silmin. Asioilla on monia totuuksia, joskus on “jämähdetty” vain tiettyyn totuuteen. Kyseessä on eräänlainen unohdus, että asioita voi ja pitäisikin tehdä toisilla tavoin. “Jämähtäminen” on omalla tavalla elämän kaventamista ja perustuu ihmisen egon hengissäsäilyttämiseen, elämän rikkaus on kuitenkin sen monimuotoisuudessa silloin kun monimuotoisuudesta tulee ykseys. 

Toisinajattelu ei siis itsessään ole tärkeää, ajattelijan oivaltaminen sen sijaan on. Kuka ajattelee? Tarkkailemalla sitä, havaitsee tarkkailun kautta tarkkailevansa jotain jota kutsutaan itseksi. Silloin toisinajattelu on kykyä nähdä asiat sellaisina kuin ne nyt ovat. 

Minulle asiat avautuvat ystävällisyyden kautta, silloin niihin astuu ymmärrys. Tarkastellessa jotakin asiaa tai tapahtumaa tuomitsematta sitä, saan paljon tilaa - näkökulmat avartuvat ja niiden kautta avautuu sellaisia syy-yhteyksiä, mitä ei pelkän ajattelun ja pohdinnan kautta ole mahdollista saavuttaa. Minulle tämä tarkastelun paikka on tässä hetkessä, vaikka tarkastelisinkin asiaa taaksepäin tai visioisin sitä eteenpäin. Tärkeintä on tämänhetkisyydessä vallitseva läsnäolo ja sen voimakkuus.

Toisinajattelu voi olla jollekin valinta, tarkastella asioita kriittisesti ja etsien pohdinnan kautta vaihtoehtoja - innovaatiot ja muutos voivat silloin mahdollistua. Ilmiönä tuo varmaan on jotain muuta? 

Minulla se on tietoista mielen hallintaa siten, että pyrin käyttämään ajattelua vain osana prosessia joka on hiljaisuuden kautta saavutettua selkeyttä siitä “mikä on niin on”. Asiat ja tapahtumat ovat kytköksissä ihmisen omaan ajatteluun, ajattelu on egon rakenteista johtuen täynnä häirötekijöitä jolla ego pyrkii pitämään itsensä hengissä. Jos toisinajattelun juuret on vain tehdä itsensä tärkeäksi ja huomatuksi, on toisinajattelulla saavutettavissa kenties vain mainetta ja kunniaa tai niiden kääntöpuoli. Kaikki loppuu aikanaan, kunnian kukkokin kuolee joskus. 

Summa summarium: Toisinajattelu voi olla ajattelemattomuutta, mielen hiljentämistä. Silloin toisinajattelu on heräämistä siksi ihmiseksi joka sinä syvimmiltäsi olet.

tiistai 29. kesäkuuta 2010

Temppeli

Kaikilla on mahdollisuus olla tai olla olematta. Itse päätämme mitä olemme, kun emme ole sitä mitä olemme. Silloin, kun päätöksemme perustuu oman itsen muodostamiseen, pohjimmaisena motiivina on olla niiden haaveiden ja tavoitteiden mukainen, mitä itsellemme olemme asettaneet. Se on ikään kuin rakennus, oma "temppelimme", jonne palvomaan tulee se itse jolle se on rakennettu.

Rakennusmestarina oman itsen temppelissä, moni katselee sitä ihaillen ja moni kauhistuu. Mitä olisikaan pitänyt tehdä toisin, mitä muutoksia pitäisi tehdä? Mitä varten palvoa kuvaa, joka ei kuitenkaan ole ikuinen? Kaikki päättyy aikanaan, myös se temppeli minkä olet itsellesi rakentanut. Jotain jää piiloon, se ydin. Ytimesi, sielusi jää varjoon.

Temppeli on paikka, missä pitäisi hiljentyä, siksi se on rakennettu. Temppelissä meidän on tarkoitettu hiljentyä ja etsiä henkisyyttä ja hengellisyyttä - itse elämää. Se on temppelin syvin tarkoitus, löytää teennäisyys ja löytää ikuisuus. Se, että temppelissä käydään kauppaa, jonka pohjimmaisena motiivina on ahneutta, kateutta, vihaa, katkeruutta ja itsekkyyttä, on temppelin häväistystä. Temppelin seinällä on kello, josta tarkkaillaan aukioloaikoja ja kiirehditään hamuamaan itselle kaikki se mitä katsotaan itselle kuuluvan. Silloin temppelisi palvelee omahyväisyyttä ja itsekkyyttä, sen olemus on muuttunut kauppapaikaksi. Jeesuksen vertaus tästä pyhäinhäväistyksestä on Raamatussa, se on metafora ihmisen herättämiseen tutkiskelemaan omaa sydäntään. Oletko kauppapaikassasi vai temppelissäsi?