Missä olet, mitä teet?

Mitä tapahtuu, kun siirryt joskus tai olet jo siirtynyt katsomoon? Näet elämän eri vinkkelistä, olet siirtynyt akitiivisesta roolista passiiviseen. "Stadionilla" olevat suorittavat erikoisosaamistaan, pyrkimyksenään voitto tai ainakin mahdollisimman hyvä sijoitus. Tietynlainen näkyvyys, tarpeellisuutensa todistus saa mahdollisuuden näyttäytyä. Sinä katsot tätä kaikkea katsomosta, olet etuoikeutettu tai syrjäytetty - kumpaa olet, se riippuu Sinusta.

Aikakäsitys muuttuu. Kun olet työssä, päivä saattaa mennä todella nopeasti. Kun olet vapaa, etuoikeutettu tai jos tunnet että  sinut on syrjäytetty, päivä saattaa olla hyvin pitkä. Miten päiväsi koet, riippuu Sinusta. Ne ovat joko tylsiä tai niistä kaikuu ikuisuuden pohjavire. Töissä ollessasi viikot matelevat, katseesi suuntautuu tavoitteena olevaan vapaaseen tai lomaan. Vapauduttuasi "vahtivuorosta", joko etuoikeutettuna tai syrjäytettynä, viikot kuluvat nopeasti, joko pettymyksen pohjvireessä tai ikuisessa tässä hetkessä. Yhtäkaikki, aikakäsityksemme muuttuu sen mukaan mikä on paikkamme tässä yhteiskunnassa, niin kauan kuin oivallus ulkoisesta pinnasta avautuu. Ulkoista pintaa ei koe osana elämän ykseyttä, jos ei ole kokenut sisäistä itseään, itse elämää - kamara peittää alleen timantit ja jalokivet.

Olet sitten työssä tai et, oleminen on suorassa yhteydessä vastustamisen määrään. Jos hyväksyt olemassa olevan hetken sellaisena kuin se sinulle elämäntilanteen kautta aukeaa, se tuo elämän ilon maailmaasi. Leikkiä on elämämme täällä, leikkiympäristö vain on ajansaatossa erilainen. Kaikki on muutoksen tilassa, muotomaailmassa muodot muuttuvat evoluution lakien kautta. Hyväksyntä tuo leikkiympäristöösi iloa ja naurua, on leikkiympäristösi sitten millainen tahansa. Hyväksynnän ja läsnäolon voiman kautta leikkiisi virtaa Rakkautta, joka heijastuu siihen mitä teet.

Tekeminen ilman egoa

Jokainen on kokenut hetkiä, jolloin tekeminen on vapaata egosta. Silloin tekemiseen virtaa olemisen iloa, tekemisen riemua. He, jotka ovat erityisen hyviä jossakin mitä tekevät kokevat tekemisestä virtaavan ilon useimmin kuin ne, jotka eivät syystä tai toisesta ole omaa erityislahjakkuuttaan löytäneet. 

Silloin, kun olet löytänyt erityislahjasi tekemisestä tulee henkinen harjoitus, joskus jotkut ovat onnellisia kun se löytyy leipätyön kautta. Silloin sinua voidaan pitää työnarkomaanina, mutta ei tajuta sitä että olet koukussa juurikin siihen mikä ei ole sinulle vahingollista - päinvastoin. Normaali, yksityinen elämä voi tuntua silloin harmaalta. Läsnäolo ja olemisen ilo eivät seuraa tuolloin töistä kotiin, mutta ihmiset joilla on jo kontakti läsnäoloon ja olemisen iloon työnsä kautta, heillä on jo tietoisuus siitä mitä eläminen oikeasti tarkoittaa. Ollaan askeleen päässä kokonaismuutoksessa, jossa 'minä olen' - ikuisesti. Mitä hienosäätöä vielä tarvitaan?

Sen oivaltaminen, että on tärkeämpää miten tekee kuin se mitä tekee avaa olemisen ilon kaikkeen mitä teet. Kun miten on ensin, olet löytänyt olemisen ilon kaikkeen mitä teet. Mieti siis niitä hetkiä, jolloin nautit tekemisestä. Mitä erityistä sieltä löytyy, sellaista joka saa nautinnon virtaamaan tekemiseen ja olemiseen. Kaava on siirrettävissä kaikkeen mitä teet, kun löydät kaavan miten teet.*_*

Työttömyys

Työttömyys on tekemistä. Suhde työhön muuttuu, kun et työskentele vaan teet. Teet asioita tekemisen ilosta, ilosta että olet. Teet, koska haluat tehdä. Tekemisen taso ratkaisee tekemisen laadun, jos tekeminen perustuu pakkoon olet unessa jota painajaiseksikin kutsutaan.

Ansio ja eläke

Teet töitä elääksesi, maksat eläkevakuutusmaksuja. Lopetat työnteon, saat ansiosi mukaan.

Loogisesti ajatellen, saat "eläkettä" tekemästäsi työstä, jolla elätät itsesi ja perheesi ollessasi töissä. Kun iän, työttömyyden tai työkyvyttömyyden takia lopetat työnteon, saat ansiosi mukaisen "ansion". Kaiken voi kääntää ympäri, joissakin tapauksissa loogisuus jopa lisääntyy.

Työn ja tekemisen ero tulee julki kysymyksenasettelulla. Mitä teet työksesi tai mitä teet? Kaksi erilaista kysymystä, yhdessä kysymyksessä. Yleisesti työ-sanalla on huono kaiku, mielekäs tekeminen vierastaa työ-sanaa. Silloin olet oikealla alalla, kun tekeminen maistuu. Olet sitten eläkkeellä tai ansiolla, niin tärkeintä on miten teet. Toisarvoista on mitä teet, kummassakin tapauksessa.