Pidä huolta

Toisten huomioiminen niin työssä kuin vapaa-aikana on tärkeää. Ihmisen pitää pyrkiä hyvyyteen, se on hyvä tavoite. Joskus mietin, että hoitaminen on maailman tärkeintä, koska sen voi laajentaa kaikkeen tekemiseen. Ihmisten hoitamisen käsitteen voi laajentaa koskemaan kaikkea, arkea ja pyhää, asioita ja ihmisiä.

Rakkaus ja sen moninaiset asiat kuten kauneus ja hyvyys lähtee sisimmästä ulkoistuen muotojen maailmassa, jossa olemme. Elämä on, ja Sinä olet - kun olet 'minä olen'.

Kaikki tapahtuu tai tapahtui, aina tässä hetkessä - sen pitäisi olla meille merkkinä siitä että se on ainoa keino löytää Elämän tuntu - Elää Nyt.

Näyttelijä estradilla

Mieli luo oletuksia omasta ja toisen identiteetistä. Todellista ihmissuhdetta ei oikeastaan ole, on vain mielikuvien kautta tapahtuvaa vuorovaikutusta.

Mieli muodostaa oletusidentiteetin sen mukaan, kenen kanssa olet tekemisissä. Jos olet ostoksilla, kassa luo itsestään yhteiskuntaroolin mukaisesti kuvan itsestään kaupan kassana ja sinusta asiakkaana. Sinä taas luot kuvan itsestäsi juurikin asiakkaana, ihmisestä kassakoneen toisella puolella kassana. Todellista vuorovaikutusta ei ole, on neljän mielen luoman identiteetin välinen kanssakäyminen. Todellisesti ette kohtaa lainkaan, olette rolienne vankeja. 

Ihminen, joka on samaistunut rooliinsa ei voi nähdä toista. Hän näkee, mutta ei kuitenkaan näe. Lääkäri näkee potilaan ja sairaskertomuksen, mutta ei ihmistä. Tarkkaillen omia roolejaan eri vuorovaikutustilanteissa oivaltaa sellaista, jota ulkoinen ei sinulle pysty tarjoamaan. Ulkoisen roolituksen nähdäkseen pitää ottaa etäisyyttä siitä itsestäsi joka luulet olevasi, jotta kuva tarkentuu.

Missä olet, mitä teet?

Mitä tapahtuu, kun siirryt joskus tai olet jo siirtynyt katsomoon? Näet elämän eri vinkkelistä, olet siirtynyt akitiivisesta roolista passiiviseen. "Stadionilla" olevat suorittavat erikoisosaamistaan, pyrkimyksenään voitto tai ainakin mahdollisimman hyvä sijoitus. Tietynlainen näkyvyys, tarpeellisuutensa todistus saa mahdollisuuden näyttäytyä. Sinä katsot tätä kaikkea katsomosta, olet etuoikeutettu tai syrjäytetty - kumpaa olet, se riippuu Sinusta.

Aikakäsitys muuttuu. Kun olet työssä, päivä saattaa mennä todella nopeasti. Kun olet vapaa, etuoikeutettu tai jos tunnet että  sinut on syrjäytetty, päivä saattaa olla hyvin pitkä. Miten päiväsi koet, riippuu Sinusta. Ne ovat joko tylsiä tai niistä kaikuu ikuisuuden pohjavire. Töissä ollessasi viikot matelevat, katseesi suuntautuu tavoitteena olevaan vapaaseen tai lomaan. Vapauduttuasi "vahtivuorosta", joko etuoikeutettuna tai syrjäytettynä, viikot kuluvat nopeasti, joko pettymyksen pohjvireessä tai ikuisessa tässä hetkessä. Yhtäkaikki, aikakäsityksemme muuttuu sen mukaan mikä on paikkamme tässä yhteiskunnassa, niin kauan kuin oivallus ulkoisesta pinnasta avautuu. Ulkoista pintaa ei koe osana elämän ykseyttä, jos ei ole kokenut sisäistä itseään, itse elämää - kamara peittää alleen timantit ja jalokivet.

Olet sitten työssä tai et, oleminen on suorassa yhteydessä vastustamisen määrään. Jos hyväksyt olemassa olevan hetken sellaisena kuin se sinulle elämäntilanteen kautta aukeaa, se tuo elämän ilon maailmaasi. Leikkiä on elämämme täällä, leikkiympäristö vain on ajansaatossa erilainen. Kaikki on muutoksen tilassa, muotomaailmassa muodot muuttuvat evoluution lakien kautta. Hyväksyntä tuo leikkiympäristöösi iloa ja naurua, on leikkiympäristösi sitten millainen tahansa. Hyväksynnän ja läsnäolon voiman kautta leikkiisi virtaa Rakkautta, joka heijastuu siihen mitä teet.

Sade

Kun pisara sulautuu mereen, se vaikuttaa mereen reunoja myöden. Vaikutusta tuskin huomaa, mutta jos pisaroita on miljardeja  se ei jää huomaamatta. Vaikutukset näkyvät muotomaailmassa, kun sisäinen hiljaisuus sataa kauttamme tähän maailmaan.

Kiintymättömyyden valo

Materiasta, ulkoisesta luopuminen. Kiintymättömyys ulkoiseen ja kiintymättömyys ajatuksiin, tietoon ja psykologiseen aikaan. Kiintymättömyys ajatusrakennelmiin, parisuhteeseen, irtaimistoon ja asuntoon. Kiintymättömyys kärsimykseen, vaatii kiintymisestä luopumista. Kuitenkin voit omistautua kaikelle, kun omistaminen ja haluaminen eivät ole sinussa mukana. Silloin sinulla on kaikki, silti sinulla ei ole mitään ja juurikin sen takia sinulla on kaikki. Koko maailma on sinun, omistatumisen kautta. Siinä on kiintymättömyyden valo.

http://hetkismi.blogspot.com/2010/05/kiintymattomyys.html 

Halpahallin Joulu

Halpahallin edusta on autoja täynnä, hallissa on hallin täydeltä ajatuksissaan kulkevia ihmisiä. Ostoskärryt ahdetaan täyteen suklaakonvehteja, sukkia, leluja, piparkakkumuotteja, tonttulakkeja ja kaikkea muuta "joulua". Ulkoinen joulu on ennen sisäistä Joulua, ja asian pitäisi olla aivan toisin päin.

Joulun sanomaan kuulu toki muutakin kuin paimenet, jotka toivat lahjoja. Se ei ole Joulun tärkein sanoma, tärkein sanoma on Rakkauden syntymä. Rakkaus, joka vapahtaa meidät kaikesta turhasta ja kaikesta kärsimyksestä. 

Vielä on aikaa ennen Joulua, seisahtua hetkeksi meditoimaan aitoa Joulua. *_*

Varasto

Ulkoisesti kaikilla ei ole varastoa, mutta minä olen onnekas siinä suhteessa. Varastossani ei ole oikeastaan mitään ulkoisesti arvokasta; hieman nauloja, muutama puukko, työpöytä, sahoja, akkuporakone, vanhoja höyliä, räsymatto, pappa-tunturi, vuolu-hevonen, pari polkupyörää, sankoja, vatupasseja, poranteriä, viiloja, tilpehööriä joista ei tiedä nyt minne ne ajautuvat ja katajaa sekä hieman muuta puutavaraa. Siellä on, jos jotain teen, jotain jota tarvitsen - yleensä se on yltäkylläisyyden aitta.

Ulkoinen varasto ei kuitenkaan ole tärkeä, se on tarpeellinen vain silloin kun käyttää sisäistä varastoaan. Sisäinen varasto on jo aivan erilainen, en tiedä mitä sieltä voi ammentaa. Sen tiedän, että uskolla omaan sisäiseen varastoonsa on merkitystä. Sitä mitä sieltä voi ammentaa, se on yllätys ja saa elämän sisältämään iloisia yllätyksiä. Hetkellä on merkitys, kun hetki on sellainen että minuun uskotaan ilman arvostelua ja tuomitsemista niin silloin voin ammentaa sisäisestä varrastosta mitä vain.

Varastot, niille on käyttöä tässä hetkessä. Sisäinen varasto on käytössäsi 'minän' kautta, kun uskot 'minuun'. Ulkoinen varasto toimii vain täydennyksenä.*_*

Jumalviisaus

Jumalviisautta on ihminen aina etsinyt, silloin kun etsitään elämän tarkoitusta. Se ei kuitenkaan löydy ulkopuolelta, se löytyy sisältä. Ensin on sisäinen, sitten ulkoinen.

Tarkkailemalla omaa itseäsi arvostelematta ja tuomitsematta, reflektiivisesti havainnoiden, pääset tietoiseksi oman itsesi todellisesta luonteesta. Oivallus illuusion harhasta, jonka olemme luoneet muodostaessamme itsemme joka luulemme olevamme ja joka pinnallisella tasolla olemme niin kauan kun tämän oivallamme. Jumalviisaus aukeaa, kun 'minä olen'. Lähteestä ei voi kantaa vettä, jos etsit lähdettä ulkopuolelta. 

Olet jo perillä, nyt.

Tyyneys

Jumala, anna minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa ne jotka voin ja viisautta erottaa nämä kaksi toisistaan.

Tyyneysrukous on yleinen nimitys alun perin nimettömälle rukoukselle, joka laitetaan yleensä teologi Reinhold Niebuhrin nimiin.

Asioiden hyväksyminen sellaisina kun ne ovat, "mikä on niin on". Täydellinen vastarinnattomuus pitää olla hyväksynnän pohjalla, muuten päätös on "tahrainen". Tahrat heijastuvat teoissamme, jos tahroja on. Pitää siis joko hyväksyä asiat täydellisesti, tai muuttaa asia sellaiseksi että sen voi hyväksyä "tahrattomana". Kaikkea ei voi muuttaa, jotain voi. Tämän erottaminen onnistuu, kun tyyneys laskeutuu tarkkailijana olemukseesi. Tyynellä voit aistia tulevan myrskyn tai menneet tyrskyt. Tyyneys on ulkoinen muotosi, kun olet läsnäoleva. Sisäinen vastine ulkoiselle tyyneydelle on hiljaisuus, se on tyyneyden lähde.

Ristin takana

Kiikaritähtäimessä on risti, ristin takana on liian usein ihminen. Ristin edessä se on aina, ihminen naulittuna ristiin.

Ristin keskustassa on leikkauspiste, pisteen tarkoitus on asettua kohteeseen. Se vaatii vakaata kättä, keskittymistä. Piste on kuin tämä hetki. Jos et fokusoi tarkkaavaisuuttasi pisteeseen, ammut ohi. Ole läsnä. Armollista on kunnioittaa elämää, ei ristiä.

Ristin takana on paljon uskomuksia, ajatuksia ja arvoja. Ristin takana on ihminen, joka puolustaa omaansa. Onko jossain kiikaritähtäimessä puolikuu? Onko jossain leijona ja aurinko? Kristalli? Vai ovatko kaikki kiikaritähtäimet ristittyjä?

Ristiä kannetaan, ristillä rukoillaan, ristillä lasketaan yhteen ja kerrotaan, ristillä merkataan kirkkoja ja hautoja. Jotkut miehet tekevät kusivaloja virtsaten ristiin, keltaiset suihkukaaret leikkaavat ystävyyden merkiksi.

Risti ja nolla, miksei? Päällekkäin siitä tulee kehäristi, melkein kuin nelilehtinen apila. Ristiin rastiin ristin raitilla kuljetaan, etsivä löytää niin sanotaan. Kaikilla on ristinsä.

Ristin merkitys? Kaksi viivaa leikkaa toisensa. Tausta löydetään usein vain toiselta puolelta, vaikka se on edessä ja takana. Ristissä on itsessään kiikari ulos ja sisään. Ulkoisen ja sisäisen risteys, josta kuljetaan läpi. Tarkenna pisteeseen. Piste lopettaa ja aloittaa, risti näyttää tien pisteeseen. 

Virheillä on tarkoitus

Kun jokin asia ei kertakaikkiaan onnistu, on silloin parempi hellittää. Jos kahvikuppi ei pysy kädessä, kompastelet tai jokin asia tuntuu todella vastenmieliseltä; niin antaudu. Suhtaudu tilanteeseen kuin olisit näkymätön - sinua ei voi mikään vahingoittaa. Jos joku ihminen puhuu sinusta pahaa, ole kuin et kuulisi mitään, mutta ole läsnä. Olet vahingoittumaton niin kauan kuin olet läsnä tässä hetkessä.

Jorin ja Caritan tarinaa olen otsikoinut tarkoituksellisesti epäloogisella numeroinnilla. Tällä virheellä haluan osoittaa, että otsikko ei ole tärkeä vaan sisältö. Jos halutaan muutosta vaikkapa elämäntilanteeseen, se ei muutu ellet tee muutostyötä sisältä käsin.