Ateistin taivas

Uskotko jumalattomuuteen? Ateismikin on uskonto, siinä uskotaan että kuoleman jälkeen ei ole elämää. Ateisti uskoo kadotukseen, lopulliseen kadotukseen, ja sen hän uskonsa mukaan osakseen saakin. Ateisti saa siis uskonsa mukaan, uskolla on merkitystä.

Ateismi syntyi valistuksen seurauksesta, ajattelu on sen kantavana voimana. Ateisti on siis valistunut, teisti taasen jopa valaistunut. *_*

Köyhän miehen lakkahilloa

Nykyisin tulee televisiosta paljon ns. ruokaohjelmia. Oletko innostunut niistä? Toinen toistaa upeampia ruoka-annoksia valmistetaan ja niitä sitten arvostellaan. Oletko innostunut kokkaamaan hyvän aterian, joka on saanut hyvän arvostelun? Sinulle voi muodostua selkeä uskomus siitä, että ateria on hyvä. Uskomus on kuitenkin uskomus, se ei ole aitoa tietoa johon voisit uskoa. Usko perustuu tietoon, ehdottomaan tietoon siitä miten asia on. Uskomus on toisen ihmisen vakuutteluun perustuvaa, et voi olla siitä varma ennen kuin olet itse maistanut aterian. Tarvitset kokemusperäisen makuelämyksen, sillä sen kautta uskomus muuttuu tiedoksi.

Ajankohta on väärä, mutta tämä hetki on aina sama. Siksi tarjoilen ruokalistalle hilloreseptin, joka sai minut uskomaan että ilman lakkojakin saa aikaan lakan maun ja rakenteen. Talvi on kääntymässä kevääksi, kevät kesäksi ja ajankohta tämänkin reseptin kokemusperäiseen testaukseen lähestyy. 

Köyhän miehen lakkahillo

1,5 kg porkkanoita

3 litraa punaisia karviaisia

1,5 kg hillosokeria

vettä

Laita ainekset kattilaan ja lisää vesi, keitä noin tunnin ajan. Sekoita joukkoon hillosokeri ja keitä vielä 10 minuuttia. Tölkitä ja laita kylmään. Tee uskomuksesta kokemuksen kautta tietoa, käytä aistiankkureita. Aistit antavat sinulle henkilökohtaisen kokemuksen, uskomus jalostuu tiedoksi. Aidossa tiedossa ei ole epäilystä, tähän perustuu myös lakkahillo ilman lakkoja.

Mieti paljonko ihmisillä on uskomuksia? Kannattaako asioita jotka perustuvat uskomukseen puolustaa? Listaa uskomuksiasi, on paljon reseptejä joita meidän pitäisi kokeilla. *_*

Uskotko?

Uskotko, että kaikella on tarkoitus? Vai epäiletkö itseäsi, annatko itsellesi luvan uskoa? Usko on tärkeää, jotta asioita voi tapahtua tietoisuuden virrassa. Virrassa ei olla, jos ei uskota. Oleminen juurikin on tärkeää. Uskotko?

Kohti valoa

Pimeydessä pitää edetä varovasti, edettävä on, koska on hätä. Varovasti, ettei kompastu juurakkoihin, tipu monttuihin tai töppäreisiin. Töpättävä on, kompastuttava on ja tiputtava monttuihin, jotta ymmärtää etsiä valoa. Ja kun valo kajastaa, voi innostua. Edetä vauhdilla kohti valoa, ja jälleen kompastuu. Uskottava on, että kun valon saavuttaa niin näkee eikä koskaan enää kompastu eikä tipu. Kaikki loppuu aikanaan, pimeyskin, jos niin haluaa.

Uskon perusteista

Monesti ihminen tarvitsee muotoja, jotta hän uskoo. Siksi on ufot ja enkelit, jotta voisi uskoa johonkin joka sykkii syvällä itsessäsi. Enkelit ja ufot eivät kuitenkaan tarvitse muotoa, ne ovat osa tietoisuutta niille jotka haluavat kuvittaa sellaista jota ei voi todistaa dokumentein. Riittää, että itse uskoo ja saa kokemuksen omasta syvimmästä itsestänsä. Keinoja on monia, joilla omaa syvintä olemusta saadaan esiin. On ihanaa, että maailmassa on monimuotoisuutta, jonka kautta herätellään elämää esiin. 

Enkelit ja ufot ovat muotoja, jotka on muodostettu jotta olisi jotain mihin uskoa. Tietoisuus ei tarvitse enkeleitä ja ufoja, enkelit ja ufot ovat osana tietoisuutta ihmisille jotka haluavat uskoa hyvyyteen ja pelastukseen - elämän tarkoituksesta on pohjimmiltaan kyse. 

Yhtä kaikki, muotoja on monia. Ihminen etsii, jotta voisi uskoa. Minä kuitenkin asuu Rakkaudessa, ja sen väylät ovat moninaiset. Toisten mielipiteillä ei ole mitään merkitystä, kun tämänhetkisyyden voiman kautta saavutetaan läsnäolon liekki - olemisen ilon roihu. Kaikki on ja kaikella on tarkoitus hyvä ja se on hyvä.

Noppamies

Noppamies kulkee noppa taskussaan. Tienhaarassa hän antaa nopan päättää suunnan, 1-3 vasemmalle ja 4-6 oikealle. Matka jatkuu, elämä on yllättyksiä täynnä.

Mielenkiintoinen ajatus, oikeastaan kiehtovaa kulkea elämässä nopan määrittäessä valinnat. Ehdoton siinä kyllä pitää olla, uskoa nopan tulokseen ja toimia sen mukaisesti. Huijaukselta tuo kuitenkin maistuu, valinnat mistä valitaan ovat noppamiehen valintoja. Tai, kuka tietää millaiset säännöt noppamies on peliinsä laatinut. Mikä on pelin tarkoitus? Mitkä ovat valintojen valitsemisen kriteerit? Miten noppaa heitetään ja onko alustalla merikitystä?

Noppamiehellä on päätöksenteon vaje, päättämättömyys. Mutta, eikö tuo ole perustavaa laatua oleva päätös? Uskoa noppaa. Kenties dilemma seuraa dilemmaa ja saa noppaan turvautumaan. Yhtä kaikki, jollain tavoin tuo on kaavoja murskaavaa ja siksi upeaa. Nopanheitto todellisuutta kyseenalaistaa ja paradoksina sitä jopa vahvistaa, sattumaa alleviivaa. Se ajattelua uhmaa, aivan mieletöntä peliä.

Noppamies. Uskooko hän kohtaloon vaiko valintaan? Onko kohtalo sitä, ettei ole valintaa? Vai onko valinta se, joka kohtaloon vaikuttaa? Joka puolella, tuloksesta riippumatta ja juuri siitä riippuen, on seuraukset. Ne määrittyvät yhteiskunnan viitekehyksen mukaan, voisin veikata, hankalaa ja hankaluuksia peli tuo tuo.

Noppamiehellä on usko korkeimpaan, noppa on vain väline. Oikotietäkö hän edustaa? Noppamiehellä on ymmärrys elämäänsä vaikuttaa, nopat vain oivalluksen tiellä. Nopalla hän vaikuttaa elämänkulkuunsa, mutta ei tiedä - mihin suuntaan noppa vie.

Kulkurin valssi soi. Noppamies nopan pöytään toi; 1-3, kohtalo, 4-6 valinta. Ja metsien humina se soi...