Kuinka pitkälle ihmisen muisti kantaa? Ei kovinkaan pitkälle. Koska se olikaan, kun Jeesus ristiinnaulittiin? Olitko paikalla? Pelattiinko siellä noppaa? Mitä silloin oikein tapahtui?
Muistatko, miten pitkään esi-isäsi eli? Minkä ikäisenä hän kuoli? Mitä hän söi? Mitä hän joi? Millaisia vaivoja hänellä oli? Oliko hänellä steressiä? Oliko hän tyytyväinen elämäänsä? Millainen suhde hänellä oli kanssaihmisiin ja luontoon? Muistatko historiantunnilta?
Historiankirjoitus on lyhyt historianmuoto, eikö? Ei kirjoitettua tietoa ole paljoakaan, sitä on olemattoman vähän. Perinnetietoa siirrettiin itse elämisen kautta, mutta miten on nyt. Nyt kirjoitetaan, kirjoittaminen ei ole itse tekemistä muutoin kuin kirjoittamisen näkökulmasta. Vain tekemisen kautta historiallinen tämän hetken ikuisuus saa jatkumon. Historiaa kirjoitetaan nyt, ei huomenna eikä eilen. Se kirjoitetaan tai paremminkin tehdään, ja tekemisen kautta siirretään ikuiseen tähän hetkeen.
Elintarvikeasiantuntijat. Keitä he ovat? Oppineita, joiden yksi pääaine on kannattavuus. Rahan tuottaminen, eikö se ole outoa? Ei rahaa voi syödä, rahalla ostetaan rahanhankkimiseksi valmistettuja elintarvikkeita. Asiantuntijuus tarkoittaa sitä, että on yhtä kaiken kanssa. Asiantuntija, hänen pitäisi kulkea luonnossa maistelemassa. Hänen pitäisi etsiä, sillä etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan.
Lehmiä, onko niitä enemmän kuin oli vaikkapa 60 vuotta sitten? En tiedä, mutta uskoisin ettei. Voin olla väärässä, mutta se ei kuitenkaan muunna sitä mikä on tämän kirjoituksen punainen lanka. Maidosta karsitaan rasva, samasta rasvasta tehdään jotain. Vettä lisätään, poistetaan laktoosi. Elimistö ei pian enää osaa pilkkoa laktoosia, kun sitä ei tarvitse pilkkoa. Vähemmästä tehdään enemmän, lisäämällä ja poistamalla. Lehmä on upea eläin, se tuottaa kallisarvoista ravintoa meille ihmisille, mutta miksi Arla ja Valio eivät alleviivaa aitoutta vaan yliviivaavat sen. Aito maito on jo täydellistä - juurikin, se on jo valmista. Kun koostumusta muutetaan, se ei enää ole laadukasta. Olisiko venäläisillä pieni totuudenjyvä puheissaan?
Muistijuuret ohenevat, kunnes ne katoavat niin ohuiksi karvoiksi ettei niihin enää voi luottaa. Muistijuuret, ne ovat syvällä pimeässä mullassa. Ja on lahonneet juuret, joita ei enää juuriksi tunnisteta lainkaan vaikka ne ovatkin - tietoisuuden vaipassa, joka tuo historian ja tulevan tähän hetkeen. Siellä se on, nyt, tietoisuus.
