Heijastava aistiminen

Tarkkaa oivaltamista, aitoa vastaanottamista tässä hetkessä.

Tietoisuustaito

Taitoja voi oppia, jos on taipumusta opittavaan asiaan. Tietoisuus ei kuitenkaan ole asia, se on ajattelun ulottumattomissa.

Mitä tietoisuustaidosta virallisesti ajatellaan? Niin, jollain tavoin se pitää muotouttaa sanoiksi. Se on kykyä tunnistaa, ymmärtää ja säädellä omia sisäisiä tapauhtumia kuten ajatuksia, tunteita ja kehon reaktioita ja kehittää parempaan oman toiminnan hallintaan.

Minä sanon, että tietoisuus on ajattelun ulottumattomissa, ja edellä kirjoitettu on sinänsä totta - mutta, siinä ollaan vasta alkutaipaleella. Tietoisuustaito on lahja, joka annetaan jos lahjansaaja on myös sen antaja. Ymmärtämisen jälkeen tulee oivallus, kun ymmärrystä ei enää ole. Hallinta on ihmisen keino tuntea itsensä johtajaksi, tietoisuus herättää itse elämän tässä hetkessä. Sitä ei voi 'hallita'. *_*

Olosuhde määrittää

Kuivuudessa löytyvät hyvät lähteet, hädässä hyvät ystävät. Olosuhteella on merkitys, se avaa mahdollisuuksia oivalluksiin. Kaikella on tarkoitus, olosuhteet ovat osana tätä tarkoitusta.

Jumalviisaus

Jumalviisautta on ihminen aina etsinyt, silloin kun etsitään elämän tarkoitusta. Se ei kuitenkaan löydy ulkopuolelta, se löytyy sisältä. Ensin on sisäinen, sitten ulkoinen.

Tarkkailemalla omaa itseäsi arvostelematta ja tuomitsematta, reflektiivisesti havainnoiden, pääset tietoiseksi oman itsesi todellisesta luonteesta. Oivallus illuusion harhasta, jonka olemme luoneet muodostaessamme itsemme joka luulemme olevamme ja joka pinnallisella tasolla olemme niin kauan kun tämän oivallamme. Jumalviisaus aukeaa, kun 'minä olen'. Lähteestä ei voi kantaa vettä, jos etsit lähdettä ulkopuolelta. 

Olet jo perillä, nyt.

Viestin tukahduttaminen

Kehosi reagoi ja lähettää viestejä, samoin mielesi. Niistä voi oppia ja niiden kautta voi muuntua ja muuttaa käytöstään sekä tapojaan. Viestien ulkoiset merkit, oireet, voi kuitenkin tukahduttaa ja oppimiskokemuksen keskeyttää lääkkeiden avulla, ennen kuin on edes oppinut mitään.

Mitä oikein tarkoitan? Tarkoitan, että lääketeollisuudesta löytyy helpotusta moniin eri vaivoihin. "Harmiton" vaiva on vaikkapa närästys, hienommin sanottuna refluksitauti. Siihen löytyy tehokkaita mahahappoja neutralisoivia lääkkeitä, ja kun antisidit toimivat, saattaa olla että niiden syömisestä kehkeytyy tapa. Tapasi eivät muutu,  kun et enää koe epämiellyttävää närästystä. Tapoihisi on tullut vain yksi tapa lisää, lääkkeen syönti.

Mistä tuo närästys tulee sinulle kertomaan? Kenties tupakoit liikaa, sinulla on ylipainoa, syöt illalla rasvaista tai imelää, juot alkoholia, ja joskus se on osaltaan myös psykosomaattista. Kyllähän tuossa on aika paljon tavaraa, kun tuon oivaltaa. Paljon asioita, joihin voi pureutua ja joiden kautta voi parantaa elämisen laatua ja omaa terveyttään. 

 

Pohjimmiltaan on kyse vastustuksesta, ei hyväksytä närästystä. Ei myönnetä, että sillä on asiaa sinulle. Pidetään sitä vihollisena, vaikka se on ystävä joka on tullut auttamaan. Ei myönnetä, että "mikä on niin on" ja muuteta tilannetta viestin pohjalta siten ja sillä tavoin kun on tarkoitettu - oppimalla; ymmärtämällä luettu ja oivaltamalla rivienvälit.

Oman itsen, kehon ja mielen tarkkailulla on suuri merkitys hyvinvointiin. Viestit tulisi lukea ja ymmärtää, jotta voi oivaltaa.

Pienet kuolemat

Runoni 12-vuoden takaa...

Pienet kuolemat seuraavat,
ajavat rinnalle ja ohittavat.
Muuttavat ja muuntavat.
Sitä itseä mikä olin vielä eilen
ja sitä mikä olen tänään.
Pienet kuolemat jalostavat.

Pienet kuolemat auttavat käsittämään,
kuinka pieni ihminen
olin eilen ja olen tänään.
Pienet kuolemat saavat itseni kasvamaan.
Käsittämään, että olen suurempi tänään kuin eilen.
Suurentuessa pienenen.

Pienet kuolemat ovat esiasteita,
asteita kohti tarvittavaa
astemäärää ymmärrykseen.
Valmistumisjuhlana kuolema
ja luokalle jäädessä uusi syntymä.

Maailman parantaminen

Mitä on maailman parantaminen? Onko maailma siis sairas, kun se pitäisi parantaa? Ja mistä tuo sairaus johtuu? Mikä on sen lähde?

Olisiko luovuttaminen askel joka pitäisi ottaa, jotta sairauden alkulähteelle pääsee? 

Maailmassa ilmenevä sairaus on diagnoosiltaan tiedostamattomuus, ja se on egon rakenteista johtuvaa. Hukkuva ei voi pelastaa hukkuvaa, mitä siis tulisi tehdä?

Oireiden hoito (maailman parantaminen) ei siis yksin auta, vaan sairauden syy pitää ensin oivaltaa ja havahtua tähän oivallukseen. Jos maailma on sairas, pitää tehdä maailmassa toimivan toimijan sisätutkimus. Aina ensin tulee sisäinen ja vasta sen jälkeen ulkoinen. Toimija tutkitaan hiljaisuudessa, tarkkaillaan käytöstä ja kohdellaan rakastavasti.

Rakastat lähimmäistäsi kuin itseäsi, se on lyömättömästi sanottu. Jos et rakasta itseäsi, kuinka voit rakastaa maailmaa? Et voi silloin muuttaa maailmaa hyvemmäksi, maailma on henkilökohtainen juttu. Maailma muuttuu, kun löydät rakkautta sisältäsi. Tai Rakkaus löytää sinut, kun löydät 'minut'. 

"Pienet kuolemat" lääkitsevät ja vievät kohti elämän tarkoitusta - 'itse elämää' ja Rakkautta. Minä en aio luovuttaa, sillä Rakkautta tarvitaan:) 

Tabujen rikkominen

Tabujen syönti on joskus tarpeen, mutta en voi sitä suositella kenellekään. Tabujen rikkominen heikentää egon rakenteita, joten sitä suosittelen kaikille.

Millaisia tabuja yhteiskunta sisältää? Mistä emme ole valmiita avoimesti puhumaan, korkeintaan kirjoittamaan ”vahvan” mielipiteemme. Mielipiteemme, joka on vahvuudessaan juuri heikkouden esiin tuomista ja peittämistä. Tabu, onko se jotain kiellettyä ja jotain moraalisesti arveluttavaa. Ihan kuin pornolehti, jota enemmistö jossain vaiheessa salaa lukee. Vai onko se kaikkien tuntema seiska, jota luetaan ainoastaan tv-ohjelmapuoliskon takia?

Tabu on kuin maamerkki, joka nähdään jo kaukaa. Se kiinnostaa, mutta sitä ei voi yleisesti myöntää. Sitä se ego tekee, suojelee itseään leimalta. Tabut ovat kuitenkin lääkinnällisesti erittäin tärkeitä, jos halutaan heikentää omaan itseen kohdistuvaa jatkuvaa kontrollia. Egon rakenteiden heikentyessä tuo se ymmärrystä pintaa syvemmälle. Mustassa onkin valkoista, jää onkin vettä, armo onkin anteeksiantoa, syyttäminen onkin harhautusta oman ylemmyydentunteen ylläpitämiseksi. Avautuu paljon suvaitsevampi maailma, jossa on oivalluksen lukulamppuja siellä täällä. Oivalluksen valo on tietoisuudesta saapuvaa älyä, lahja tabun murskaajalle.

Tiukat kaavat ja rajat, ne ovat tabun ympärillä. Tupakointi ja sen rajoittaminen lainsäädännöllä, sen krimininalisointi toisten silmissä. Kivet lentävät ja kohteena on tavalliset sauhuttelijat, jotka ovat nauttineet pienistä hetkistä ja löytäneet läsnäolon tasa-arvoisen saunanlaude-efektin tuppakkahuoneiden keskustelurikkaassa ympäristössä. Tämä tasa-arvo on kuitenkin nyt tehty pahaksi, tavaksi jota jo voisi kutsua tabuksi. Tupakasta on kuitenkin kyse, sen polttamisesta, ei tabusta. Luonnonaineesta, ei lääketehtaan leukanivelet paikoiltaan lonksauttavasta purukumista. Ja samaan aikaan, kymmenettuhannet nuoret ja vanhat polttavat salaa. Salaisuudeksi kutsutaan juuri tabuja, joita tehdään salaa. Salapoltolla on kuitenkin näkyvät jälkensä, ei savua ilman tulta.

Tabujen rikkominen pitää tehdä tietoisesti, sen opetus pitää lukea. Siinä on kaikille nyt pähkinää purtavaksi ja tabuja rikottavaksi, sillä pähkinässä on viesti luettavaksi. Sen rakenne päältä ja sisältä, kertoo jonkin perustotuuden. Samoin on tabujen laita, tabu päältä ja sisältä. Mikä asu on tabulla, mistä sen tunnistaa? Tunnistaako sen tabuksi alastomana, vai onko se sittenkin jotain hyvin kaunista? Nyt pähkinää puremaan.