Omistautumisen sisäinen ja ulkoinen ulottuvuus

Kun omistautuu asialle, ihmiselle tai ulkoiselle tahi sisäiselle muodolle, on kyseessä rakkaudellinen omistamisen muoto. Omistautuminen on huolenpitoa, ei huolehtimista. Omistautumisessa omistamisen idea ei ole se ydin, joka hallitsee, vaan ytimen sisäinen avaruus...

Mietitäänpä vaikka avioitumista, sitoutumista parisuhteeseen. Toista ei voi omistaa, ja silti mielletään asia juurikin niin. Aito vuorovaikutus parisuhteessa on toisen kunnioittamista ilman omistamista, omistautumisen kautta saavutettua syvää rakkautta ihmiseen jonka kanssa haluaa elää. Elämä on rakkautta, omistautumista elämälle joka meissä kaikissa on - ykseyttä, jossa ei kahlita toista.

Omistaessa etsitään elämää, omistautuessa vasta todella eletään...*_*

Tyytyväisyys

Tyytyväisyys itse elämään muodostuu hyvin pienistä asioista. Tyynystä, peitosta - lämmöstä. Lusikasta, lautasesta jossa on jotain syötävää. Rakkaudesta itseen ja muihin ihmisiin. Yksinkertaista, eikä lainkaan hankalaa. Nauttia elämän pienistä iloista, joita Maslowin tarvehierarkian mukaan kutsutaan elämän perusteiksi. Yksinkertaista, Rakastaa Elämää.

Kiitos että olet, minäkin olen.

Minä itse, lomalla

Terveiset lomamatkalta, en ole pitänytkään lomaa tästä kirjoittamisesta sitten aloituksen. Nyt on ollut aika etsiä ja koota itseään, ja voisin sano, että olen minän lisäksi itse. Siis täydellinen, näiden asioiden suhteen. Minä kun yhdistyy itseen on se ykseys, joka minä olen.

Olemisen iloa teille kaikille, palailen pikapuoliin.