Elämäntilanne ja elämä

Elämäntilanne koostuu fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista elementeistä. On terveyttä tai sairautta, on alavireisyyttä tai korkeapainetta, on vaurautta tai köyhyyttä, on ystäviä tai yksinäisyyttä. Mikä näitä eri elementtejä yhdistää? Elämäntilanne on vain mielen/mielten aikaansaannosta. Elämäntilanne sisältää mielen määritelmän fyysisestä tilastasi, koet itsesi joko terveeksi tai sairaaksi. Elämätilanteeseen kuuluu myös sosiaalinen status, olet joko työtön tai töissä, vanhapiika tai poikamies, naimisissa tai naimaton, nainut tai naintia vielä kokematon neitsyt, tai olet tyttö tai poika, tai olet joku siitä väliltä. ”Elämäntilanteen kokemus” on joko ulkoisten merkkien tai oman sisäisen tilasi kautta määritelty. Se siis perustuu paljolti myös oman identiteettisi ja egosi tilaan, jos olet sisäistänyt lääkärin antaman diagnoosin osaksi egoasi olet 'sokeritautinen', 'lonkkavikainen', 'allerginen' tai jonkin muun 'diagnoosin' mukainen. Saatat jopa opiskella oireet, joita diagnoosiisi kuuluu. Olet 'masentunut', 'maaninen', 'persoonallisuushäiriöinen', 'skitofreeninen', 'narkomaani', 'unihäiriöinen' tai jonkin muun 'psykiatrisen diagnoosin' mukainen. Olet sosiaalisesti määritelty isäksi tai äidiksi, yksinhuoltajaksi, johtajaksi, rakennusmieheksi, työttömäksi, syrjäytyneeksi tai yhteiskunnalle vaaralliseksi. Sinulle löydetään aina profiili, kun joudut tilanteeseen jossa määrittelyä tarvitaan. Sinut voidaan määritellä myös kehosi kautta jo edellämainitun sukupuolijaon perusteella, tai vaikkapa fyysisen puutoksen tai vian kautta.

Nämä kaikki ovat mielen aikaansaannosta, tosin ryhmätyönä muotoutettuja määritelmiä. Mieli on siis elämäntilanteesi takana, mieli ja mielen luoman egoistisen rakenteen summaatio. Tähän on egon tyytyminen, kärsimystä kehdosta hautaan. Elämäntilanne muuttuu moneen kertaan maallisella matkallamme, on ylämäkiä ja alamäkiä, lamaa ja korkeasuhdannetta – toisaalta elämäntilannetta määrittelevä yhteiskunnallinen rekisteröinti kulkee ajan kanssa käsikädessä, pinkka sinua koskevista tiedoista paksuuntuu. Mieli on tällainen, se kerryttää mennyttä kansiensa väliin. Se tapahtuu ajassa, sillä on menneisyys ja tulevaisuus. Kansien välistä löytyvä materiaali on suurimmaksi osaksi pelkkää roskaa, jonka saisi polttaa. Aivan kuten egonkin olisi hyvä kuolla. Mutta pienikin tietoisuuden lisääntyminen millä osa-alueella (tarkoitan siis tuota blogiani ”Elämänohjeita äidinisänäidiltä”) tahansa tekee tästä maailmasta 'hyvemmän' paikan elää.
Mikä sinun tämän hetkinen tilanteesi on? Tilannetta selvitettäessä pitää kertoa tilanteeseen johtaneet syyt, miksi tässä tilanteessa ollaan? Pitää tehdä suunnitelma, miten tästä tilanteesta päästää parempaan tilanteeseen.
Mikä juuri tässä hetkessä on vikana?!

Itse elämässä ei ole "psykologista aikaa", on vain tämä hetki.
Elämä on todellista, se ei ole mielen luomaa.