Kiintymättömyys, tuomitsemattomuus ja vastarinnattomuus sille "mikä on niin on". Silloin et ole yksin, vaan olet yhtä kaiken kanssa.
Jokainen on pohjimmiltaan lapseton sinkku, sillä edelliseen kirjoitukseeni viitaten, merkityksiä ja mahdollisuuksiakaan et voi omistaa. Ne vain ovat elämän rikkauksia, jotka tapahtuvat. Miten niihin suhtaudut, onko tapahtuva kärsimystä vai olemista, se riippuu sinusta?
Koska on oikea hetki tehdä valinta omistamisen suhteen? Jos et valitse nyt, niin valitsetko koskaan? Valinnanvapautta ei ole, ennen kuin valitset ulkoisen ja sisäisen välillä. Ensin on sisäinen, sitten ulkoinen. Mistään ei tarvitse luopua, kun valitsee valinnanvapauden.
Koska on oikea hetki tehdä valinta omistamisen suhteen? Jos et valitse nyt, niin valitsetko koskaan? Valinnanvapautta ei ole, ennen kuin valitset ulkoisen ja sisäisen välillä. Ensin on sisäinen, sitten ulkoinen. Mistään ei tarvitse luopua, kun valitsee valinnanvapauden.
Minä haluaa vain läsnäoloa, ei muuta.
Ei mahdollisuuksia eikä mahdottomuuksia, ei merkityksiä eikä merkityksettömyyksiä.
Ei mitään, vain aitoa läsnäoloa.
Ei mahdollisuuksia eikä mahdottomuuksia, ei merkityksiä eikä merkityksettömyyksiä.
Ei mitään, vain aitoa läsnäoloa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti