Kestävä kehitys

Ennen muinoin arvostettiin kestävyyttä. Nyt tiedetään kestävyyden aiheuttavan työttömyyttä, se ei ole kestävää kehitystä. Kestävyys pitää laskea, sitä pitää laskea siten, että se ei tuota puutetta ja kurjuutta - tekijöille pitää olla töitä. Auton pitää alkaa nikottelemaan pian sen jälkeen, kun takuu umpeutuu. Kännykän pitää vanhentua ominaisuuksiltaan tai akun ainakin menettää tehonsa vuoden kahden kuluttua. Tietokoneen pitää hidastua, kun sen resurssit eivät enää riitä. Suunnitelmat on tehty, vuosiksi eteenpäin; giga, tera, peta, eksa, tsetta ja jotta, töitä on vuosikymmeniksi eteenpäin.

Olet varmaan kiinnittänyt huomiota ihmisten hampaisiin, niissä on eroja. Yhdysvalloissa hammasluu on parempaa kuin Suomessa, luin jostain. Jenkeillä luu on vaihtunut posliiniin, kuoret ovat valkoiset ja säteilevät terveyttä. Joskus mietin, että eipä ole poika/tyttö hampaitaan paljoakaan pessyt kun ovat niin kuluneet ja huonokuntoiset. Mutta, kaikki ei välttämättä ole niin kuin äkkiä päätellään. Olen havainnut, että juuri huonohampaiset ovat olleet niitä kovimpia harjaajia ja täydellisyyteen pyrkijöitä. ”Pesen hampaani ainakin kolme kertaa päivässä ja minulla on kuitenkin aina reikiä.” Jep. Sellaista sattuu, että hammasluu on toisilla kestävämpää kuin toisilla, mutta olisiko hammastahnalla osuutta asiaan? Minä olen hammastahnalla puhdistanut koruja ja pintymiä sieltä täältä, sehän on hankausainetta! Olisiko tässä yhteyttä sille, että hammaslääkäriliitto sitä suosittaa. Töitä, niitä alkaa olla jo liiaksikin asti. Jonot kunnallisessa hammashuollossa ovat jopa toista vuotta.

”Suusta suuhun” sanottiin ennen vanhaan, kun lintuemo toi ruokaa poikasilleen. Nyt suusta revitään rahaa, se on hammaslääkäreille ehtymätön automaatti. Muistat varmaan, kun amalgaamin oireista alettiin kirjoittamaan. Nyt amalgaamia ei oikeastaan enää ole monenkaan suussa, laitetaan muovia. Amalgaamipaikat kestivät jopa 30-vuotta, muovipaikat eivät kestä kuin pari. Työllisyys on turvattu, mutta onko se ihmisen edunmukaista? Onko se yhteiskunnan edunmukaista?

”On tapauksia, kun aikuiselle on tullut kolmannet hampaat. Lisonin tapauksessa vuonna 1896 Ranskassa potilaalle oli kasvanut neljäs hammaskerta....”(Wikipedia). Mitenkähän tämän asian laita oli ennen muinoin, olisiko ollut että joskus ihmiselle kasvoi aina uudet hampaat kun oli hampaidenkasvuaika? Oli maitohampaat, rautahampaat, teräshampaat ja jotkut hymyilivät titaanihampain.

Kestävä kehitys, se ei ainakaan päde tuotteisiin eikä palveluihin. Kestävä kehitys on monesti kestämätöntä. Tahdin määrittää ihmisten ahneus, koska sille ei ole loppua. Aina pitää saada enemmän, mikään ei ole riittävästi. Mihinkään ei olla tyytyväisiä kuin hetken. On hienoa, että elämme yltäkylläisyydessä. On hienoa, että kehitetään ja kehitytään. On hienoa, että tulee uusia innovaatioita. Tiedostamattomuus, se kuitenkin tekee meille hallaa. Aivan kuten dynamiitinkin keksiminen, se on tehnyt paljon pamauksia jotka olisivat saaneet jäädä pamahtamatta. Rakkaudenmarkkinat ovat läsnäolevassa hetkessä ehtymättömät, koska rakkaus on kestävää kehitystä ja tuo tietoisuutta tähän maailmaan.