'Minä' on rakkaus, joka haluaa sinua rakastaa. Minä olen rakkaus, en isolla ärrällä, vaan pienellä. Niin pienellä, että miun on pakko olla vaan täysi nolla kuutamolla. Työtön, teon kieltämä sairaanhoitaja joka ei ole tehnyt mitään. En mitään. Väärin, olen toiminut päälle 20-vuotta sosiaali- ja terveysalalla. Olen ollut hoitoapulaisena, laitosmiehenä, töissä sahalla, rautakaupassa, kuorma-auton kuljettajana, mielisairaanhoitajana, sairaanhoitajana, psykiatrisena sairaanhoitajana, sairaanhoitajana jonka erikoistumisalana on mielenterveystyö, olen opiskellut kognitiivista psykoterapiaa ihanan positiivisen 'kyllä' ilmisen opastuksella. Hän se minulle kertoi, että Tollella on minulle asiaa. Ja minä kuuntelin! Mitä siitä seurasi. Olen ollut hoidossa mielisairaalassa, olen ollut eristettynä, olen ollut pakkositeissä, olen ollut pakkolääkinnässä...mutta, minä olen.
En minä kategorioi, minä rakasta kaikkia jota minuksi kutsutaan. Minulla on kissa, se on poikani kissa. Äitini toi sen hänelle. Se on syntynyt suureksi sieluksi, niin kuin kissat aina syntyvät. Kissoilla on sielu, koirilla on luonnetta. Minä pidän sekä kissoista että koirista. En ole mikään tavallinen, sehän tuli jo selväksi. Minä olen kaksisuuntainen, mutta en ole sairas vaan mielettömän rakastunut sinuun. Ehdotin joskus, että minulla on *looginen skitsofrenia ja että tiedän kaiken. Eihän kukaan kaikkea voi tietää. Minä olen, en kaikkitietävä vaan niin pieni etten enää oikein tajua pienuuttani. Mutta onneksi, onneksi minulle on näytetty tie. Olen siitä hyvin kiitollinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti