Mikä on niin on

Mikä on niin on
Minä olen, kun Sinä olet

perjantai 23. huhtikuuta 2010

1.15. Kirkasta Elämää

Jori keikutti keittiössä polvellaan Pietaria, joka oli puolivuotias. Carita leipoi sämpylöitä, radiosta soi Juice Leskisen ”kaksoiselämää”. Oli jo ilta, mutta ulkoa kuului silloin tällöin tömähdyksiä. Suurempaa navettaa oltiin tekemässä, itse asiassa valtavaa. Jori katsoi leniniä ja sen viikset näyttivät tasan 19.24.

Ville alias Vilkku oli tapaamassa Neste Oilin toimitusjohtaja Matti Lievosta, joka oli myös johtoryhmän puheenjohtaja. Hänen vastuualueeseensa kuului yhtiön strategisten ja operatiivisten tavoitteiden toteuttaminen. Vilkku oli ottanut häneen yhteyttä alkoholinvalmistuksen aloittamiseksi maatilallaan, polttoainekäyttöön. Toimitusjohtaja oli ollut erittäin kiinnostunut ajatuksesta ja Neste Oil saattaisi tulla mukaan rahoitukseen. Eu:lta oli tulossa myös tukea uusituvien energiamuotojen kehittämisrahastosta. Vilkku oli tutustunut tarkasti teollisesta tislauksesta kirjoitettuun materiaaliin ja Jori oli ollut mukana tässä projektissa. Vilkku katsoi pietaria sopimuksen syntyessä, sen viikset olivat tasan 17.25. ”Nyt on tulevaisuutemme prosentteja täynnä”, Vilkku myhäili mielessään.

Tilalle oltiin nyt rakentamassa uutta navettaa 700:lle lehmälle ja navetan yhteyteen tehtäisiin tislaamo ja asianmukaiset varastotilat valmista polttoainetta varten. Tila työllisti koko perheen ja tällä hetkellä siellä hääri 20 työmiestä eri tehtävissä. Oli timpureita, rappareita, insinööriä ja maansiirtokoneita joka malliin. Lisäksi työmaalla kävi päivittäin kyläläisiä ihmettelemässä suurimuotoista hanketta. Toimittajia lappasi päivä- ja viikkolehdistä, vipinää riitti. Nyt kuitenkin odotettiin Vilkkua kotiin, joka oli ”Energiayhtiö Iloset Oy:n” toimitusjohtaja. Mainittakoon, että Ville Vilenius oli muuttanut sukunimensä Iloseksi. Vilkku oli perustellut asiaa perhesyillä, kyläläiset puhuivat että hän oli seurannut Jorin esimerkkiä ottaen miniänsä sukunimen itselleen. Syynä oli kuitenkin yksinkertaisesti nykyinen mielenlaatu, ei siinä ollut sen kummempaa.

Vilkku saapui kotiin ja hänellä oli iloisia uutisia. ”Nyt ollaan nesteessä!” Hän otti Pietarin Jorilta syliinsä ja sanoi, että niin on muuten Pietarikin ja taputteli pojan takapuolen pulleaa vaippaa.
”Onneksi olkoon!”, sanoi Carita, ”Odota kun laitan nuo sämpylät uuniin niin menen sitten vaihtamaan vaipan.”
”Hyvä juttu, tässä alkaa olla sitten homma pian raiteilla ja juna liikenteessä.”, Jori sanoi hieroen käsiänsä yhteen. ”Tätä minun uneni tiesi...”

Lopuksi, tämä jatkuu kun homma on lähtenyt käyntiin kunnolla. Pontikalla tai ilman pontikkaa. Pontikkaa whisky-esanssilla tai ilman, nesteen kera tai ilman nestettä * _ '

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti