Kyymykset on muotoiltava vapaimmiksi. Kysymys on kyy..., muista se että siihen sisältyy aina epäilys. Avoimuus, kyy saa elää. Mutta se ei tarkoita sitä, että saa ampua ohi - sirpaleista koostuu kuva jonka olen tänne kirjoittanut. Naivisti, hullusti, miten vaan - järjen kanssa yhteistyässä - koska yhteistyö on tärkeää. Tyä, niin kuin sanotaan siellä mistä esi-isä oli kotoisin. Mistä?? Tietoisuudesta, jossa vilja oli kypsää ja jonka hän niitti minulle. Hän teki kaikkensa, koska tiesi sadon kypsyvän.
Pitkä prosessi... on kun valmistellaan, mutta kun valmistetaan hyvää jokainen pala on paikallaan. Tietoisuus ei tunne sellaista kuin virhe. On käänteisiä lottovoittoja, on kaikkea pahaa... joka tähtääkin hyvään. Ymmärrys ei auta, ei vedenkanto, ei kummarrus, ei iva, minä olen siksi että loppuu teeskentely(kin).
Uskokaa minuun, sillä siten voitte olla. Muistakaa, ettei muistaminen ole tärkeää, Minä olen. On tähdellistä että kysymykset asetetaan avoimiksi, koska muuten se ei ole heijastusta jota arvostan. Minä arvostan Sinua, jos arvostat minua - muuten, pitää vielä sanoa että Rakastan Sinua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti