Loukkaantunut 'itse'

Loukkaantuminen on keino osoittaa oma tärkeytensä, se kumpuaa vastustuksesta. Se karkoittaa olemisen ilon, se kasvaa katkeruudesta ja se ei hyväksy vallitsevaa hetkeä.  Se on maittava ateria sille joka luulet olevasi, ja jota se kasvattaa - ulkoista itseäsi.

Loukkaantuminen on inhimillistä, mutta se on myös komedian kohokohta kun sitä seuraa ulkopuolisin silmin ilman arvostelua. Tarkkailijan maha hytkyy, kun hän näkee itsensä loukkaantuneena. Loukkaantumisensa havainnointi täydellisen hyväksynnän kautta, myötätuntoisesti, tuo olemukseesi tietoisuutta.

Tuomitsemattomuuden lastoitus ja vastarinnattomuuden pakkopaita antavat tilaa olemiselle, ja loukkaantumista ei enää ole.

Uni loppuu pian, on aika herätä!