Tyhjyys. Tyhjä paperi, tyhjä sivu. Siihen voi ilmestyä mitä vain, tyhjyyteen ja tyhjyydestä. Mitä vain. Tyhjyydessä on voima, äärettömät mahdollisuudet joko olla vain tai luoda jotain uutta. Tyhjyyden ylistys, se on harvoin ylistetty aihe.
Onhan tuo kummaa, ettei sitä ylistetä. Eikö? Nada de nada, ei yhtikäs mitään. Tyhjentyminen on tärkeää, jotta voi uudelleen täyttyä. Tyhjyys antaa mahdollisuuden uuteen tyhjään sivuun, se on luovuuden perusta.
John Locken empirismissä tyhjällä taululla tarkoitetaan tietoteoreettista ajatusta siitä, että ihmiset tulevat maailmaan ilman synnynnäisiä prosessointisääntöjä havaintomaailmalle. Tabula rasa, tyhjä taulu on käsitys, jonka mukaan ihminen syntyy "pää täysin tyhjänä", ja ihmisen identiteetti rakentuu täysin syntymän jälkeisten kokemuksien pohjalta. On tuosta siis jotain kirjotettu, tyhjä paperi on saanut täytettä.
Kuole menneelle joka hetki, silloin tämänhetkisyydessä on tyhjä paperi. Silloin jokainen hetki on tuore ja uusi, ja kuitenkin menneet eivät katoa. Ne pysyvät muistijälkinä, voit ammentaa ne tuoreena tässä hetkessä silloin kun tarvitset jotain jota olet matkan varrelta mukaasi ottanut.
Nada de nada, "ei-mitään" ja siinä kaikki. Täyteyden ylistys.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti