Kävelet polulla, joka on päällystetty jalokivin. Jalokivissä on kauneutta, mutta niiden arvoa ei ole määritelty. Kävelet polulla, joka on arvoton mutta arvokas sille joka arvon tietää, hän nauttii joka askeleesta. Sille joka arvon tuntee, hän tietää arvottamisen olevan turhaa. Arvottomuus tekee kaikesta arvokasta, tässä hetkessä on sen arvokkuus. Sitä ei voi kukaan anastaa, se pitää lunastaa.
Ole tarkkana
7 kuukautta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti