Aito vuorovaikutus kahden ihmisen välillä on vaikeaa, koska se on niin helppoa. Unohda itsesi, silloin tiedät mitä tarkoitan.
Ole kiinnostunut toisesta, mitä sanottavaa hänellä on? Mitä hän viestittää sanojen lisäksi? Nouseeko kulmakarva? Minne katse suuntautuu? Vasemmalle, menneeseen... oikealle tulevaan... hänen silmien takana on sama maailmankaikkeus, mikä on sinunkin silmiesi takana. Olette yhtä ja samaa elämää, sinä ja hän. Katsotte silmiin, olette tässä ja nyt. Kulmakarva laskee ja nousee, silmä sulkeutuu ja aukeaa.
Kuuntele. Tässä hetkessä. Nyt. Joka solulla. Ajattelematta, sillä se on ajattelevaista ja toista kunnioittavaa; Tulkitsematta. Arvostelematta. Tuomitsematta. Tämä ei ole kilpailu, tämä on aitoa vuorovaikutusta. Hyvyydestä ei kilpailla.
Kuuntele joka solulla, imeydy toiseen. Ole läsnä, olemisessa. Sinä ja hän. Hän ja sinä. Olette yhtä ja samaa elämää. Rytmi tarttuu toiseen, yksinkertaista. Kumpikin osaatte sen, koska se on niin helppoa.
Neula vetää langan reijästään. Sinun vuorosi. Neula vetää langan reijästään. Minun vuoroni. Neula vetää langan reijästään... sama nuotti. Läsnäolon voima neuloo kommunikoinnin "punaisella langalla" olemisen iloa, jossa kumpikin saa kokemuksen ykseydestä. Vuorovaikutus on akti, joka yhdistää vieraan ja tutun.*_*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti