Ruusunaika

Koittaa aika, jolloin voi olla kuin ollutkaan ei ois.
Koittaa hetki, jolloin voi sanoa en halua toistamiseen katsoa.
Matkaa siihen vain pieni iäisyys.
Ei sanoilla, ehkä teoilla matkan mitata vois.

Ruusu ja taivasjuuret, tuoksuvat galaksien mullalle.
Juuristo ja juuriston tiet, kuka tietää mistä ruusu voimansa löytää.

Taivasjuuret ja merkitsemättömät hiekanjyvät, planeetat.
Kätkevät sisäänsä hiukkaset, ruusun elää.

Koittaa aika, jolloin kukka teoin matkaa.
Kauneutta urakoi, tekee halusta kauneudentöitä.
Galaksin mullassa tanssii, valloittaa äärettömyyttä.